Valintaa

Nyt pitää valita, valittaisiko tänä painostavana ukkospäivänä jalan ja lonkan kipuja, jotka herättävät jo aamuyöstä vai valittaisiko tätä outoa ajan pitkäksi tulemista, niinkuin en olisi osannut olla sujuvasti eläkkeellä jo yli kuusi vuotta. Vai eikö valittaisi mitään, vaan katsoisi tätä uutta mahdollisuutta edessämme! Eräässä mökkilehdessä oli kuvaus kiviraunion ympärille tehdystä puutarhasta. Siitä meille molemmille tuli idea, että raivataan käyttöön tämä Torpan vanhan kivinavetan ja entisen tunkion alue. Se on ollut toistakymmentä vuotta sirkkelöinnistä jääneiden puunrankojen vallassa. Heinä ja horsma kasvavat niiden läpi. Takaosassa oli iso näkyväkin kasa. Eilen kiskoin irti ja kannoin ison kasan lahonneita puunkappaleita kiviraunion taakse piiloon. Siinä kului monta hikistä tuntia, mutta enimmät on saatu pois. Osa hajoaa jalan alla ja maatuu. Sitten pääsee leikkaamaan heinää viidakkotrimmerillä tai viikatteella.
Ei tähän mitään vaikeahoitoista puutarhaa ole suunnitteilla. Ajattelimme vain siirtää syreenin ja ruusun taimia muualta pihasta raunion vierustoille ja yhden unkarinsyreenin peräosaan. Raunion päällä kasvaa suolaheinää. Viime kesänä kaadettujen koivujen tyvistä versoo uutta kasvua. Jotain kivikkokasvia voisi koettaa, vaikka en ole koskaan onnistunut niiden kanssa. Jokunen kesäkukka sopii ikkuna-aukkoihin, kunhan siihen asti ehditään.