Kirkasta raitaa

Iloisia värejä tuli pitkästä aikaa mumman mattoon, kun lapsenlapset olivat kuusi vuorokautta kanssamme. Ensimmäistä kertaa he olivat näin pitkään ilman äitiään vierainamme. Joka päivälle löytyi ohjelmaa. Käytiin Torpan tutulla pihalla puuhailemassa, kun sisätiloissa on keskeneräisen remontin kaaos. Tyttö muun muassa maalasi kanssani vanhaa kaappia ja molemmat piirsivät suihkuverhon puille lehtiä ja lintuja ja myös Pikku Myyn oksalle istumaan. Uimareissuja moneen paikkaan, Power Park huvipuisto, kiinalaisen ravintolan herkut, tyhjän lapsuuskotini "aarteet "ja lapsuuteni uimaranta, kivinäyttelyn omistajan tarinat eri maanosien kivistä, kirpputoriostoksia.
Oli varmaan kulunut yli kolmekymmentä vuotta siitä, kun viimeksi kuljetin lasta pyörän tarakalla tai jopparilla, kuten täällä sanotaan. Pyörä ihan huojui aluksi, mutta alkoihan se sujua vanhasta muistista. Muistelin, että kuljetin lapsia hoitoon niin että toinen istui takana ja toinen pyöränsarvien edessä istuimella. Se oli aivan luontevaa silloin. Nyt tuntui että otin turvallisuusriskiä. Kypäräni sopi lapsen päähän. Ennen sellainen suoja ei tullut mieleenkään.
Palvelutalossa oli omaisten ja asukkaiden grillijuhlat. Veljeni on vaikea nykyään kestää aikataulun muutoksia, joita nyt tämä juhla aiheutti. Ihailin lasten hienotunteista suhtautumista.
Poika nukkui papan vieressä, minä tytön kanssa vuodesohvalla. Minäkin nukuin kesäisin Isun (isoäiti) selän takana Torpan kamarissa, kun minut oli lähetetty mummolaan. Loppupuolella viikkoa alkoi jo tuntua tutulta, kun kenkäkasat kerääntyivät eteiseen ja tavaroita piti etsiä joka lähtöön. Aloimme kutsua lapsia tuon tuostakin omien lastemme nimillä, meilläkin kun oli poika ja tyttö. Töitäkin alettiin antaa, kuten roskien vientiä.
Tänään toimme heidät kotiinsa ja majoitumme tukikohdassamme. En taida alkaa pestä täällä parvekelaseja, vaikka niitä ei ole tänä vuonna pesty. Sen verran ramaisee tämä aktiiviajan takauma, vaikka kouluikäisten kanssa ei tarvitse olla joka hetki valppaana. Mieli on kiitollinen tästä elämän jatkuvuuden lahjasta, jolle ei löydy hintakattoa.