Kirkossa minun sisältäni laukesi itkun portti. Ennen kirkkoon lähtöäni soitin sairaalaan ja puhuin veljen korvaan. Hänet herätettiin kuulemaan. Kerroin ketkä kaikki ovat soittaneet tai käyneet ja että on pyhäaamu ja kohta kotikirkossa muistetaan häntä esirukouksessa. Hoitaja sanoi, että veli kiihtyi, yritti sanoa jotain ja tuli kyyneleitä. Ei kai se pahaksi ollut, hän tietää, että muistetaan.
Hengityslaitetta ei ole voitu irrottaa ja hänet pidetään edelleen nukutuksessa. Keuhkoissa on paljon limaa.Yöllä on tähystetty.
Vanhan testamentin tekstinä oli Jumalan puhetta: "Minä lyön ja minä parannan. Minun on kaikki valta." Evankeliumitekstissä Jeesus paransi sairaita. Saarna käsitteli lohduttamista, että pitää istua vierellä, ei saa jättää yksin.
Nyt on veljeä lyöty. Paranna nyt myös!
Puhelin on lähellä koko ajan, en osaa tehdä muuta kuin odottaa. Huomenna matkustan sairaalaan. Olisiko pitänyt lähteä tänään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti