Elämän räsymatto jatkaa kutoutumistaan niin kauan kuin päiviä riittää. Kukaan ei osaa ennustaa, minkä värisiä raitoja mattoomme tulee. Ajan mittaan siihen tulee sekä kirkkaita ilon ja tummia surun sävyjä. Jonkinlaisena loimena tässä matossa kulkevat oma ikääntyminen ja sairauden kosketus, veljen vammautuminen ja sitten puolison kuolema, surusaatto. On tärkeätä olla kiitollinen siitä, mitä nyt ja vielä on ja oppia iloitsemaan myös siitä, mitä on ollut.
lauantai 26. huhtikuuta 2014
Vanhoja ja uusia kysymyksiä
Olipa mielenkiintoiset 15 tuntia Vanhan Testamentin historiaa ja sanomaa! Opistomme Raamattusarja jatkui perjantai-illasta lauantaiehtooseen tiiviinä pakettina. On mukava kuunnella innostuneiden nuorten ja vanhempienkin pappien selontekoa. Oli paljon uutta ja myös unohtunutta. Sukellus tuhansien vuosien taa kertoo mielestäni jotain olennaista ihmisenä olemisen erityislaadusta sekä hyvän ja pahan kamppailusta tässä luomakunnassa. Tekstit puhuvat paljon enemmän, kun ne sijoittuvat historiallisiin yhteyksiinsä. Vanhan Testamentin sanankäyttö on monin paikoin taidokasta ja värikästä, esim. lukemassamme Aamoksen kirjassa. Ja taas jäi korvaan soimaan virsi, nyt Baabelin virtain vierillä. On kuin olisi pyhäilta.
*******
Piipe Elch laittoi minulle kysymyksiä. Kiitos siitä, vastailen kysymyksiin, mutta älä pahastu, kun en arvaa lähettää niitä kenellekään eteenpäin.
Itsestä noin 11 asiaa: Olen paluumuuttaja Espoosta Etelä-Pohjanmaalle, asun enimmäkseen syrjäkylällä vanhassa syntymäkodissani ja menojen mukaan välillä kaupunkikodissa, olen kasvanut mielenkiintoisen mieheni kanssa yhteen 46 vuotta, meillä on kaksi lasta ja kaksi lastenlasta, olen ollut eläkkeellä psykologin työstä seitsemän vuotta, olen kirjoitellut aikani kuluksi eläkekokemuksista Pienen eläkekirjan sekä perhe-ja sukuhistorioita, eläkeaikaani on värittänyt vahvasti ensin rakkaan tätini ja sitten vammautuneen veljeni avustaminen (blogeissani niillä omat tunnisteet), luonnon läheisyys on minulle elintärkeätä, vesivyöjumppa on selkäni pelastus, luen mieluiten ajatuksista/kokemuksista kertovia blogeja, olen huono verkostoitumaan blogimaailmassakin.
11 kysymystä:
1. kaupunki vai maaseutu?2. Pakkanen vai helle?3. Kahvia vai teetä?4. Maitoa vai piimää?
5. Korkkarit vai lenkkarit?6. Järvi vai meri?7 Järki vai tunteet?8 Perinteinen vai sähköinen kortti?9 Lähi- vai kaukomatkailu?10. Julkinen liikenne vai oma kulkupeli?11. Joulu vai juhannus?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hauskoja yksityiskohtia, joista yksi pompahti esiin.
VastaaPoistaPeriaatteessa, siis ainakin periaatteessa, perinteinen kortti on mukava saada. Toisaalta, milloinkahan sellaisen minäkään olen viimeksi lähettänyt. Ja vielä toiselta toisaalta, tuntuu mukavalta on ikääntynyt tässä ajassa ja osata lähettää sähköisiäkin viestejä :)
Laiskuuttani olen käyttänyt 123 Greetings-kortteja, kun niissä on hauskoja "videoita". Tavallisia kortteja menee kymmenkunta sellaisille, jotka eivät nettiä käytä.
Poista