Kahden eläkeläisen hiljainen talvikoti herää eloon, kun odotetaan viikonloppuvieraita. Yleensä vieraamme tulevat Torpalle, mutta nyt ei olla siellä. Tuuletetaan vieraspetivaatteita, kaivetaan paremmat lautaset kaapin perukoilta ja pestään ne, otetaan esiin melkein unohtuneet kahdeksankymmenluvulla ostetut venäläiset teekupit ylimmältä hyllyltä. Etsitään iltapalareseptejä myöhään illalla saapuville vieraille. Tai tutuille, pojalle ja hänen rakkaalleen. Paistosten tuoksu tulee heitä ovella vastaan.Astioita pois kokoillessani muistelen aikaisempia koteja. Tämän kodin huonekalut muistuttavat niistä. Varhempina perheajan vuosikymmeninä oli useinkin vieraita, sukulaisia ja ystäviä, lapsiperheitä, astioiden kilinää. Elämä on hiljentynyt.
Ihana tuo kuva! Tosin olisin ollut melko varma, ellet olisi asiasta maininnut, että kupit ovat Kupittaan kuppeja.
VastaaPoistaMarjatta
Kyllä ne on ostettu Moskovasta vuonna 1988 ja varovasti kuljetettu Helsingin kotiin!
Poista