sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Pienet isot ilot

Talo on taas järjestetty ja siistitty, tiskit tiskattu, tyttären perhe jo kotonaan. Sima ja herkut ovat kadonneet. Oli mukava perhevappu rakkaassa seurassa, oli monenlaista pientä puuhaa ja "maalaiskylpylän" vappuperinne  tälla kertaa hienossa säässä.  Joku meitä varmaan myhäillen katseli sieltä toisesta todellisuudesta.

Luonto on ihmeellinen, sen kasvuvoima on uskomaton. Joka kevät on ihme, että kaikki harmaanruskea muuttuu runsaaksi vihreäksi ja värikkääksi. Sepolla oli viime vuosien tavoitteena  havainnoida kevään tuloa, joka ennen oli mennyt ohitse. Silmätkin olivat katsoneet päänsisäisiin projekteihin. Viime keväänä hän ainakin kertoi luontohavainnoistaan.
Luonnon pienet ilot eivät oikeasti ole pieniä, vaan isoja elämän jatkumisen ja uusiutumisen voitonmerkkejä.

2 kommenttia:

  1. Kevään merkit ovat niin terapeuttisia, erityisesti surun kanssa kulkeville. Kun tajuaa, että talvi ei ole luonnon kuolema vaan välivaihe, joka tarvitaan ennen uutta kevättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kristityille ihmisenkin kuolema on välivaihe. Sitä voi ainakin pitää mahdollisena.

      Poista