torstai 19. toukokuuta 2016

Pitää vähän vaihtaa kanavaa

Istuin eilisiltana uimahallin höyrysaunassa. Hämärän höyryn ja huminan keskellä vaivuin ajatuksiini. Havahduin siihen, että suunnittelin hautajaisiani. Ideana oli se, että minut siunattaisiin haudalla vanhaan tapaan, jos sää sallii.
Taitaa olla hyvä aika lähteä hetkeksi paikkaan, jossa nostalgisen haikeuden ja luopumisen sijaan vallitsevat toiveikkaat tulevaisuudensuunnitelmat sekä  ilo ja nauru ja missä opetellaan elämän ensiaskelia!

2 kommenttia:

  1. Lapset ja lapsenlapset ovat kyllä varsinaisia tähän hetkeen palauttajia. Että on vain tämä tässä ja nyt, vaikka kuinka välillä vaipuisikin syviin aatoksiin. Kyllä me saamme olla kiitollisia, joilla on noita tähän hetkeen elämässä kutsujia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Tämän reissun aikana olen kuullut monta tarinaa vaikeista elämäntilanteista, sairauksista ja perheidyllin rikkoutumisista. On monta surun lajia ja jotkut niistä tuskallisempia kuin toiset, myös sellaisia joihin kiitosmieltä ei pysty kehittämään.

      Poista