Millä hänet ansaitsin?

Sitä koettaa olla reipas, osallistua ja tehdä jotakin, mutta yksin ollessa murhe usein kaivautuu pintaan, autio menetyksen olo, väsymys, halu jättää kaikki. Yhteisen historian unohtuneetkin onnen hetket nousivat taas mökkipäiväkirjoista, niin myös arjen tai huolen  tai harmin hetket, joita nyt jälkeenpäin pitää myös onnen aikoina. Olen nyt ihmetellyt, kuinka hän niin ehdottomasti tuntui välittävän minusta. Millä sen ansaitsin?