keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Vain odotusta

Helsingissä näin usein ikkunoistaan ulos katselevia vanhuksia, joiden yksinäisen näköinen odotus kosketti mieltä. Nyt katselen itse ikkunasta ulos, kun en osaa muuta tehdä. Veljen tilanne ei ole parantunut. Tulehdusarvot ovat uudelleen nousseet yli kahteensataan ja hän on edelleen hengityskoneessa. Eilen oli toiveikkaampi olo, kun arvot olivat laskeneet sataan. Tänään tehdään aikaa vieviä lisätutkimuksia. Sisareni odottelee kotonaan, voiko hän lähteä tänään sairaalaan.Odotin menoa keskusteluryhmään tänään, kunnes muistin, että sen ajankohta muuttuikin joulun jälkeen tiistaiksi. Rintaa painaa. Pitäisi lähteä  ulos, kun kerran pääsen liikkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti