torstai 19. tammikuuta 2012

Neljäs päivä

Veli on edelleen kevyessä nukutuksessa. Serkku oli jutellut hänen vierellään ja kyynelet olivat vierineet veljen silmistä. Huomenna on tarkoitus tehdä uusi magneettikuvaus. Sisar menee käymään.

Kävin taas siellä veljen kotitalossa, nyt nuohoojan kanssa, joka selvitti sen meitä kovasti huolestuttaneen savuttavan hellan ongelmat, vaikka ei ole tietoa asuuko veli siellä enää koskaan. Metsurinaapuri tuli vaimonsa kanssa käymään, puitiin tapahtunutta, käytiin katsomassa tapahtumapaikka ja kuinka se tapahtui. Arvoitukseksi jää, miksi veli lähti juoksemaan väärään suuntaan, erehtyikö sen ison männyn kaatumissuunnasta. Vaikeata tämä on mukana olleelle metsurillekin. Kiittelin, että hän osasi toimia siinä tilanteessa, kun ei suostunut nostamaan veljeä ja tilasi ambulanssin tämän vastustelusta huolimatta.
Käytännön asioita tulee vastaan, laskuja, veroilmoituksen tekoa, postiasioita. Tunnen itseni jotenkin martaksi, kun ajattelen niitäkin.
Koko ajan nämä asiat pyörivät mielessä, tauotta. Sukulaiset ja ystävät soittavat, nyt ei ole hiljaista. Menin vesijumppaan, mutta oli vähän vaikea kuunnella ohjeita, kun aina joku toistuva ajatuskehä lähti pyörimään. On siinä trauman piirteitä, mutta tuli kiitollisuus toimivasta kehosta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti