Erilainen joulu

Pyhän Kolminaisuuden kirkon pylväskynttelikkö

Yli neljäkymmentä kertaa olen laittanut joulua omieni lisäksi sukulaisille. Miehen mielestä nyt oli aika minun mennä valmiiseen pöytään. Vakituinen joululapsemme eli poikamme on kumppaneineen Borneolla, tyttären perheen kanssa vietettiin ennakkojoulua. Veljelläkin oli oma joulunsa palvelutalossa, joulukirkko ja monia vierailijoita tiedossa.

Menimme Jyväskylän kautta Viroon kylpylään. Matka-Vekan bussi vei lähipysäkiltä satamaan ja Tallinnasta taas vietiin Aqva Spa-kylpylään Rakvereen. Tungosta oli, kolmen tavanomaisen bussin sijasta tälläkin matkanjärjestäjällä oli kahdeksan bussia liikenteessä. Yllättävän paljon ihmiset matkustavat jouluksi pois kotoa.
Rakvere on 17000 asukkaan virolaisvaltainen kaupunki Tallinnasta kaakkoon. Bussimatka kesti puolitoista tuntia. Tarvas-härkä tervehti tulijoita lumisen kaupungin valleilla.Kaupungin toriaukealla on Arvo Pärtin polkupyöräpoikapatsas, jolle kaupunkilaiset olivat nytkin laittaneet kaulaliinan kaulaan.
Matkaan oli lähdetty neljältä aamulla. Seuraavana yönä nukuin hyvässä sängyssä 11 tuntia, mikä on varmaan nukkumisennätykseni. Sellainen on huonouniselle joululahja!

Kylpylä oli saunaihmiselle hyvä, oikein hieno suorastaan. Oli monenlaisia altaita, kylmiä, viileitä ja lämpimiä. Oli kahdenlaisia höyrysaunoja, suolasauna, infrapunasauna, kolme tavallista eri lämpöistä saunaa, lämpimät kiviset lepotuolit. Siellä oli mukava lekotella. Oli hyvästi selkää hierovia suihkuja ja lapsille huikea liukumäki. Melkein parasta oli uiskentelu lämpimästi höyryävässä turkoosissa ulkoaltaassa, kun toiseen suuntaan uidessa näkyi täysikuu ja toiseen suuntaan kivinen kirkonseinä ja torni.
Meillä oli myös kolme kevyenlaista hierontaa ja filippiiniläiset hierojat.

Ruoka oli hyvää, parempaa kuin kotona. Muulloin oli pöytiin tarjoilu, mutta aattona oli joulubuffet musiikin kera. Oli lohta, kinkkua, salaatteja ja erikoisen hyvää lämmintä hapankaalia ja niin edelleen.Laatikoita ei ollut, mutta niitä emme kaivanneet.
Aivan hotellin vieressä oli keskiaikainen Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Siellä oli joulumessu kolmeen kertaan. Menimme kello neljän tilaisuuteen. Kylmä kirkko toi mieleen lapsuudenajan kotikirkon. Täysi kirkko lämpeni messun aikana. Laulujen sävelmät olivat tuttuja, vain kaksi niistä oli vieraita.

Väliajoilla kuunneltiin suomalaisen TV 1:n jouluohjelmia ja luettiin lahjakirjoja, Lundbergin Jää oli hieno perheromaani, Lipastin Rajanaapuri hauska.
Tapaninpäivänä palattiin. Satamien ja laivaan siirtymisten tungos pitää vain rauhassa sietää.
Millainen on erilaisen joulun arvio? Voisin tehdä sen uudelleen. Parasta tässä oli oikeastaan joulualusajan ylellinen joutilaisuus. Eihän sitä tässä iässä enää osaa missään virittäytyä kovin ihmeellisiin joulutunnelmiin. Se on vain hetken välähdys, joskus isojen lumihiutaleiden leijailu, joskus kynttilän heijastus ikkunassa, lempeä toivotus kumppanille. Varjon matkaan heitti vain veljen soitto jouluaattona, että pitäisi kohta tulla korjaamaan hänen kännykkänsä laturia, että mitä te siellä niin kauan teette.(Hänelle on nyt ensimmäisenä arkipäivänä toimitettu uusi laturi).
Uutta vuotta otetaan vastaan Torpan perinteisissä puitteissa.