torstai 24. marraskuuta 2016

Talvipesään

Tänään se puhelu sitten tuli: yksi asuntotarjouksen tekijä oli saanut oman talonsa myydyksi. Rivitaloasuntomme  kauppa tehdään ensi keskiviikkona. Kiitos.
Heti alkoi muuton suunnittelu. Lähetin yhteen muuttofirmaan tarjouspyynnön. Pitäisi tietysti lähettää muihinkin. Mitkä tavarat Torpalle, mitkä tänne, mitä pitäisi saada myydyksi. Montako muuttolaatikkoa. Olin vävyn mukana käymässä Etelä- Pohjanmaalla. Oli ihana nukkua omassa tupakamarissani. Tuotiin rivitalokodista tavaraa niin paljon kuin autoon mahtui.
Nyt minusta pitäisi sitten tulla taas keskisuomalainen. Olin sitä 17 vuotta. Siihen aikaan sisältyvät opiskelu, perheen perustaminen ja lasten syntymät, ensimmäiset työpaikat, miehen neljä vaikeaa syöpäleikkausta, nuorta voimaa.
Kahdeksassa viime vuodessa minusta tuli kovasti taas eteläpohjalainen. Sydän sykähtää aina, kun Seinäjoen jälkeen alkaa avautua lakeus ja Simpsiön vuoren profiili piirtyy esiin( tämän vuoren merkitystä ymmärtämättömät lukijat saavat rauhassa hymähdellä). Kaikki toimii kahdeksan vuoden jälkeen tutusti. Tänään poistettiin terveyskeskuksessa viimeisen luomipoiston tikit ( ei vielä patologin vastausta) ja samalla käynnillä sain influenssarokotteen.  Kaupungin hammashoitolan lähetteellä tehdyn hammaskirurgisen poiston tikit raksi hammaslääkäri suusta pian sen jälkeen. Kuinkahan kaikki toiminnot sujuvat uudella paikkakunnalla? Kirjastokortti on ollut jo vuosia.
Talvikoti Jyväskylässä, kesä- ja lomakoti Torpalla, kotiseudut ja maisemat sovussa, toivon. Muuttolintuna edelleen. Nyt pitää rakennella tätä pientä pesää.
*****
Pari tuntia myöhemmin: Olen koko illan suunnitellut Torpan sisustusta uusiksi siten, että saisin sinne ne huonekalut, joita tänne ei mahdu. Peräkamari muuttuisi sänkykamarista enemmän olohuoneeksi vuodesohvan, mummun piirongin ja nojatuolien avulla. Se vaatii, että kirjoituspöytä siirtyisi tupakamariin, muutama huonekalu aittaan ja peräkamariin siirretty sängynpuolikas (minun puoleni, Sepon on tupakamarissa) tänne Linnunpesään. Se voisi onnistua. Petipaikkoja olisi silti jopa enemmän kuin ennen. Olisi siskollekin tuttu sohvanukkumapaikka.  Minähän olen nero!







6 kommenttia:

  1. Neropa hyvinkin, kyllä! Voin kuvitella vaiheen, jossa asemoit itsesi uudelleen maisemiin, jotka liittyvät sinun historiaasi ja elämääsi juuri nyt. Luopumista, uudelleen sijoittamista ja sijoittumista. Tämä sanonta on niin klisee, mutta siksi niin tottakin: Elämä jatkuu. Se jatkuu, vaikka eri tavalla kuin osasi kuvitella tai toivoa. Se jatkuu ja uusiutuu juuri ravistelujen kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntui ihan neronleimaukselta monen huonosti nukutun yön jälkeen, kun väsyneenä keksin ratkaisua, ettei tarvitse myydä hyviä huonekaluja pilkkahinnalla. Näin se uudelleen sijoittelu asettelee elämää konkreettisesti.

      Poista
  2. Minä myin osan liioista huonekaluistani muuton yhteydessä "pilkkahinnalla". Onneksi ainakin jenkkituoli lähti Viroon vanhalle äidille, jolla kipeät jalat. Se halpa hinta on tuottanut vain iloa. Mut ehken joittenkin muitten kalusteiden kanssa olisi voinut vähän kokeilla parempia hintoja.
    Toisaalta hättäinen, kun olen... Nyt ihmetteln kaapeissa olevia tavaroita joille ei ole paikkaa olla esillä. mitä järkeä niitten on olla siellä? Kauniitten lahjaksi saatujen kynttilänjalkojen esimerkiksi. Olen huono tekemään asetelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos ostaakin kierrätettyä, ei hinnoilla ole niin merkitystä. Muutto on siitä hyvä, että joutuu arvioimaan, mitä ei tosiaankaan koskaan käytä. Toin minä kyllä jo Linnunpesään tädin perua olevan ruokailusetin, jota en ole ollenkaan käyttänyt. Jos täällä! Yhdessä Facebookissa innostettiin käyttämään kauneimpia astioita eikä vain säilyttämään niitä.

      Poista
  3. Hihii, lukija iloitsee: taas on tulossa "romaaniisi" käännekohta ja varmasti kiinnostavia tekstejä siihen liittyen :)

    Mutta koska mitä ilmeisimmin et ole vain lukijan iloksi tekstissä elävä fiktiivinen hahmo, niin oikein sydämestäni toivotan onnea ja myös jaksamista muuttoon!

    J

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos toivotuksista. Väsyttelee kyllä, kun valvoskelen aamuyöt. Hiljaiseen elämään tottunut pää käy vähän ylikierroksilla.
      Tuli mieleen, että pitäisiköhän minun katkaista tämä matto ja aloittaa uusi blogi, kun tätä jaksoa on kudottu jo liki viisi vuotta.

      Poista