Vaikeinta on miehen kirjojen poistaminen. Hän oli kirjan ihminen. Monet kirjat ovat kulkeneet mukana muutosta toiseen ja lisääntyneet, vaikka muutoissa on aina osa tuskalla poistettu. Jos ei olisi ideaa muutosta, en olisi koskenut mihinkään. Hyllyissä on nyt kuitenkin jo paljon lisää tyhjää kesällisen Sepon arkiston ja siihen liittyvien kirjojen siirron jälkeen. Antikvariaatti otti filosofian kirjoja, kirppiksille olen kärrännyt siellä ehkä myydyksi tulevia, Torpalla on kirjahylly täynnä, roskiin on mennyt osa. Säästin 12-osaisen Encyclopedian Torpan vinttihyllyyn. Eihän sitä tiedä, vaikka maailmasta katoaisivat sähkö tai tietojärjestelmät! Yhdestä järjestöstä tullaan vielä kirjoja katsomaan. Sitten pitäisi myydä hyvät kirjahyllytkin, kun eivät sovi mukaan.
Ostotarjoukset ovat omakotitalojen myynnin takana. Pimeä ja märkä syksy ehti tulla. Ei tässä mitään kiirettä ole. Nythän täällä viihtyy! Sade ropisee kodikkaasti peltikattoon, lattia on lämmin, vanhanajan läpivedettävä pikkutytön kaulahuivi valmistuu käsissäni, ikkunasta voi katsella, kuinka kadut kiiltelevät märkinä katuvaloissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti