Kun hoitovuoromme oli ohi, tuli tyttärentyttären seuraksi kaksi muuta tyttöstä. Yläkertaan oli rakentunut salaperäinen leikki. Koputtelun jälkeen saimme kurkistaa sisälle. Yllätys oli suuri: siellä oli täysi joulutunnelma! Ikkuna oli pimitetty, joulukoristeet kimalsivat kynttelikköjen valossa, nauhoja riippui huoneen yllä, punaisia liinoja oli levitetty. Joko te kyllästyitte kesään, änkytin. No joo, me leikitään pikkujoulua. Nyt tehdään lahjoja. Joukko pyrähti alakertaan etsimään 'teemaan sopivaa käärepaperia' eli siis joulupaperia.
Mitäpä sitä kesän loppua suremaan, kun on joulu tulossa! Taitaa olla mumman mieli liiaksi taipunut nostalgiaan ja taaksepäin katsomiseen.
On tässä kesän aikana tullut paljon värikkäitä raitoja mattoon, mutta punaista vielä puuttuikin.
Voi, kun ihana juttu! Yksi meidän Oton vakiolauseista syömään kutsuttaessa on:"En mie ehi nyt. Miul on leikki kesken."
VastaaPoistaVoi, kun ihana juttu. "En mie jouva nyt. Miul on leikit kesken", on meidän Oton yleisimpiä vastauksia syömään kutsuttaessa.
VastaaPoistaTuli mieleeni, että mahtoiko tämä leikki valmistaa näitä koulunsa ensi viikolla aloittavia lapsia siirtymään koulumaailmaan. Tai ehkä he vain löysivät joulutarvikelaatikon.
Poista