Mietin tässä flunssalepäillessäni paastonajan paastokohdetta. Olisiko se virtuaalipaastoa, siis ainakin netinkäytöstä pidättäytymistä?
I-Pad on lisännyt netin käyttöä huikeasti, kun se on aina valmiina, ei tarvitse mennä koneelle ja odottaa avaututumista. Tietoja olen oppinut hakemaan vähän väliä. Veljen vammautumisen ja diagnoosien myötä olen suorastaan opiskellut netistä uusia asioita osatakseni hoitaa hänen asiointejaan. Tänään mm katsoin tämän vuoden terveydenhoitomaksut, kun pitää seurata maksukaton täyttymistä. Huvikseni katselen usein asuntoilmoituksia, tirkistelen sisäkuvia, että jos vaikka muuttaisi, tai jos joku tuttu on asuntopuuhissa. Jäin siihen kiinni oman muuton jälkeen. Sähköpostia ei tule usein, mutta se pitää tarkistaa ja katsastaa matkatoimistojen tarjoukset. Siinä tulee matkustaminen halvaksi, kun on tutkinut hotellihuoneet ja retket. Matkat, liput, tapahtumat, aikataulut ovat netissä. Asioinnit tietysti, verkkopankki, veroilmoitukset, sähkönkulutuksen seuranta, puhelutiedot, joskus ostoksia, lehtitilaukset, sukututkimusohjelmat, postinsiirrot jne, nämä tavallisella tietokoneella.iPad ei ole hyvä kirjoittamiseen, nytkin takkuaa välillä, teksti katkeaa.
Joskus osallistun keskustelupalstoilla, esimerkiksi vanhustenhuoltokeskusteluihin tai ajankohtaisohjelmien keskusteluihin. Pari e-kirjaa olen lukenut, kun mies niitä tilaa. Kyllä sekin toimii. Lintulaudan lintujakin on pitänyt kiireesti etsiä lintukuvista. Ai niin, päivän lehdetkin on tilattu digimuodossa.
Muutamaa blogia katsastan päivittäin, lähinnä omaelämäkerrallisia luotauksia ja ajatuksia elämästä, pari vanhan talon remonttia. Suosikkiblogeista en löydä minua kiinnostavaa asiaa, kun ei esim. muoti muutenkaan kiinnosta.
Säästä meillä on miehen kanssa joskus kädenvääntöä. Hän seuraa tiiviisti sääennusteita, minä voitan joskus katsomalla ulos taivaalle. "Ei pitäisi sataa tänään". " Kohta kyllä sataa, kun taivas meni noin mustaksi, että päivä pimeni". Tunnen itseni silloin aivan luontoihmiseksi!
Facebookissa en ole, mutta lukaisen miehen posteista tuntemieni ihmisten viestit, kuten Marjatan, Maaritin, Matin, Sinikan kuulumiset. Miehelle Facebook on tärkeä yhteys laajaan ystäväpiiriin, kun asutaan täällä maan korvessa.
Uusin käyttö on sanaristikoiden apuna. Teen yleensä vain helppoja sudokuja ja kryptoja, mutta joskus yritän ristikoita. Eilen piti etsiä lippu ja vaakuna, kun en millään niitä tiennyt enkä muuten päässyt eteenpäin. Nimimuisti kun on huono, niin joskus siihenkin löytyy vastaus.Vähän noloa, koetan sitä mieheltä salailla, hän kun suoltaa ristikon hetkessä täyteen.
Tässä siis lörpöttelen yksinäni aivastuskohtausten välillä. Jotain seuraa tästä on, vaikka arvelen, ettei moni jaksa näin pitkää selontekoa lukea.Joutilaisuus täyttyy naputellessani ruutua.
Ei taida siis tulla nettipaastoa, ainakaan kotona ollessa. Mutta televisiosta voisi yrittää olla vähän irti. Mutta ei tänään, kun tulee Kettu ja Raja.
Ihanan inhimmillistä��!! Terv. Käly
VastaaPoista