Kannattaa purkaa mieltään, kirjoittaminenkin auttaa. Tunteet muuttuvat vain ilmaisemalla.
Eilen syntyi miehen kanssa yhteistyöprojekti. Yleensä puuhaamme omiamme. Oli mukava tehdä yhdessä. Yritimme löytää kasvullisuuden peittämän viemäriputken pään noin 80 metrin päässä olevasta ojasta. Laskimme satoja litroja kaivovettä viemäriin, jotta sen lirunta näkyisi laskuojassa. Toinen laski vettä, toinen etsi purkukohtaa lapion kanssa. Ei onnistunut, ei näkynyt mitään, ei löytynyt putkenpäätä, vaikka keväällä sen on likakaivomies löytänyt. Ei tästä mökistä saastevesiä vesistöön virtaa!
Pitkästä aikaa lämmitin pihasaunan, sen jossa on nyt mustankiiltävät lauteet. Niissä on oma tarinansa. Ensimmäinen puupetsi, jonka laitoin, alkoi valua pois, kun lämpötila kohosi yli 70 asteen. Sain pyyhkiä aineen pois räsyillä. Niistäkin aine irtosi kylmässä vedessä. Muuta syytä irtoamiseen ei ole keksitty kuin että lauteita oli sittenkin joskus öljytty tai aineessa oli joku vika. Uusi yritys Liberonin spriipohjaisella puupetsillä onnistui hyvin. Se tarttuu öljyttyynkin pintaan. Tämä vinkkinä, jos joku aikoo petsata lauteitaan.
Kertalämmitteistä saunaa on kesällä mukava lämmitellä, kun panee rukkaset käteen, perkailee pihaa ja välillä käy aina lisäämässä puita. Talvella pitää erikseen pukea, lähteä ulos ja se on työläämpää.
Siinä puuhaillessa alkoi pihapiiri näyttää taas kotoisammalta ja läsnäolon tuntu palata.
Pehmeissä löylyissä suunnittelimme tulevia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti