Mumman raitamatto

Elämän räsymatto jatkaa kutoutumistaan niin kauan kuin päiviä riittää. Kukaan ei osaa ennustaa, minkä värisiä raitoja mattoomme tulee. Ajan mittaan siihen tulee sekä kirkkaita ilon ja tummia surun sävyjä. Jonkinlaisena loimena tässä matossa kulkevat oma ikääntyminen ja sairauden kosketus, veljen vammautuminen ja sitten puolison kuolema, surusaatto. On tärkeätä olla kiitollinen siitä, mitä nyt ja vielä on ja oppia iloitsemaan myös siitä, mitä on ollut.

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Helleparatiisi

›
Helle on ikuista, aika pysähtyy, siltä minusta aina tuntuu. On kuin lapsuuden ikuinen kesä tai paratiisi. Ja kuitenkin aina tuuli nousee, mu...
perjantai 26. heinäkuuta 2013

Kesäiloa

›
Eilen, tuulettomana hellepäivänä tein pyöräretken naapurikylään, kotikylääni jonne muutin tästä syntymätorpasta puolitoistavuotiaana. Ajoin ...
sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Todellistumista

›
Minulla on ollut useinkin mielessä sana "todellistuminen", kun käyn jossakin, josta olen taas kohta poissa.  Lauri Rauhalalla on s...
keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Marjapäivä

›
Facebookmainen päivitys: Kaksi sangollista mustikkaa poimittu puolen kilometrin päästä kalliorinteiltä. Tässä saalis perattuna. Märkien marj...
lauantai 13. heinäkuuta 2013

Körttikorvamato

›
Tänään on viikko on kulunut herättäjäjuhlilla käynnistä ja huomenna körttiradion kuuntelusunnuntaista. Koko ajan ovat taas körttivirsien jot...
2 kommenttia:

Kaupunkimatka

›
Tuli mieluinen kutsu Helsinkiin katsomaan pojan ja avovaimonsa uutta rivitalokotia Laajasalossa ennenkuin iso remontti alkaa. Tuliaiskysymyk...
keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Remonttikesän loppu

›
Kylpyhuoneremontti on nyt täysin valmis, kun suihkuseinäkin saatiin paikalleen. Suihkuverhotanko oli kyllä liian lyhyt, mutta taitavat pojat...
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Annikki
Kolmas portti- blogi saatteli minut eläkeportin läpi uuteen maastoon ja sen haasteisiin. Mumman raitamatto-blogi seuraili tämän yhden ikääntyvän ihmisen sopeutumista eläkepäiviin ja pyrkimystä sisäiseen rauhaan ja eheyteen. Kun tärkeimmät ihmiset ja asiat ovat olemassa, on eläkeaika aivan elämän parasta aikaa. Menetysten jälkeen alkaa toisenlainen ja toisenvärinen kudos, surun himmeä silkki, jossa joskus värillinen valo läikähtää. Mummanpesässä kerron elämän ja asumisen muutoksista yksin jäämisen jälkeen. Sairaudet ja ikääntyminen muuttavat olemisen perusehtoja. Jokaiseen tähänastiseen blogiin on elämä sisällyttänyt läheisten ihmisten menetyksiä. Neljännestä portista näkyy elämän viimeisten vuosien aika. Kirjoittelen ajatuksella, että yksityinen on yleistä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.