Elämän räsymatto jatkaa kutoutumistaan niin kauan kuin päiviä riittää. Kukaan ei osaa ennustaa, minkä värisiä raitoja mattoomme tulee. Ajan mittaan siihen tulee sekä kirkkaita ilon ja tummia surun sävyjä. Jonkinlaisena loimena tässä matossa kulkevat oma ikääntyminen ja sairauden kosketus, veljen vammautuminen ja sitten puolison kuolema, surusaatto. On tärkeätä olla kiitollinen siitä, mitä nyt ja vielä on ja oppia iloitsemaan myös siitä, mitä on ollut.
sunnuntai 27. lokakuuta 2013
Musiikkia taivaaseen
Kun autoradiosta alkoi kuulua Ehtookellojen jälkeen hartaushetken virsi, sanoi poika: - Minun käy sitä Jumalaa sääliksi, kun noita jumalanpalveluksia on niin paljon ja se joutuu aina kuuntelemaan vaan virsiä. Se voi ajatella, että laittaisivat välillä edes Cheekin kootut soimaan.- Näin arveli räppäri Cheekin 10-vuotias ihailija. Peräpenkin Robin-fani ei tällä kertaa ottanut asiaan kantaa.
Terveisiä Pojalle: Pissismummo täällä tykkää kanssa Cheekistä vallan kamalasti.
VastaaPoistaKiitoksia, kerrotaan!
VastaaPoista