Elämän räsymatto jatkaa kutoutumistaan niin kauan kuin päiviä riittää. Kukaan ei osaa ennustaa, minkä värisiä raitoja mattoomme tulee. Ajan mittaan siihen tulee sekä kirkkaita ilon ja tummia surun sävyjä. Jonkinlaisena loimena tässä matossa kulkevat oma ikääntyminen ja sairauden kosketus, veljen vammautuminen ja sitten puolison kuolema, surusaatto. On tärkeätä olla kiitollinen siitä, mitä nyt ja vielä on ja oppia iloitsemaan myös siitä, mitä on ollut.
tiistai 19. kesäkuuta 2012
Heleitä kuteita
Lastenlasten kanssa elämä on täyttä. Ei siinä ehdi muuta ajatellakaan kuin uimaveden välkettä ja mielikuvitussankarien seikkailuja. Mumman hauskin hetki taitaa olla se, kun yhdeksänvuotias ilmoitti, että hän tekee nyt ruuan: Broileria sipulipedillä. Sen hän teki. Hän haudutti paistetut leikkeet ja sipulit yllättäen maidossa, kerma ei kelvannut. Ruuasta tuli oikein hyvää. Nirso pikkusiskokin söi hetkessä annoksensa. Ruokaoppi on saatu Rottatoulle-nimisestä lastenohjelmasta.
Minä ostin joskus lapsenlapsille Rottatoullen keittokirjan ja se on innostanut kovasti kokeiluihin.Pitäisi vielä löytää Rottatoulen siivouskirja :D
VastaaPoistaIhanaa juhannusta sinne!
tv. Marjatta
En tiennytkään noista kirjoista. Täytyypä hankkia!
Poista