Yksi ylähammas alkoi toissapäivänä tuntua vähän kosketusaralta. Pian hammasta oli jo mahdoton koskettaa, se kävi niin araksi. Yöllä alkoi särkeä ja tykyttää. Soitin aamulla kotipaikkakunnan hammashoitolaan saadakseni ajan maanantaiksi. Päivystysaikoja annetaan vain samalle päivälle ja nythän olin 200 kilometrin päässä. Maanantaina siis soitan uudelleen. Nyt pitää vain sinnitellä särkylääkkeen kanssa, kun ei täällä nyt kannata alkaa hammasta avata. Kun Burana alkaa vaikuttaa, tulee hetken hyvä olo, kunnes juiliminen taas alkaa.
Tunnen myötätuntoa kaikkia kivun kanssa eläviä kohtaan. Kipu vie kaikki voimat ja huomion, muuta ei jaksa ajatella. Ja säälin vähän itseänikin, kun ajattelen tulevaa hammaslääkärin tuoliin istumista ja hammasta koputtelevaa metallisondia, hampaaseen kun ei kärsi koskeakaan. Muita toimenpiteitä ei viitsi vielä edes päästää mieleen.
Hammassärky on hyödytön kipu, toisin kuin synnytyskivut, joita kestää tavoitteen takia.
Minkä värinen on hammassärky? Olisiko jotain ruskean ja punaisen väliltä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti